SOK MEDIA

Vaikuta. Tai älä vaivaudu.

Töissä osuuskaupassa kehittämässä asiakastietojen hallintaa

Startupeista S-ryhmään S-ryhmä on ollut minulle aina jollain lailla tuttu. Suvussani on ihmisiä, jotka ovat olleet töissä Osuuskaupoissa, ja toki Sokos ja S-market ovat tuttuja kauppoja. Ajatus S-ryhmästä on tuntunut turvalliselta, mutta samalla myös itsestään selvältä, yllätyksettömältä ja ehkä myös hieman vanhanaikaiselta. Se on ollut käytännössä samalla viivalla kuin Kela ja Alko, kuin kansallinen peruspalvelu. Olen ollut 2000-luvun alusta töissä Aalto Yliopistossa ja erilaisissa startupeissa. Olen saanut olla mukana teknologiakeskeisissä projekteissa hyvin erilaisissa, pääasiassa kansainvälisissä ympäristöissä.

Personoitua tuotesuosittelua kehittämässä

Relevanttia tuotesuosittelua isossa skaalassa Valtaosa meistä näkee tuotesuosittelua usein erityisesti verkkokauppoja selaillessa. Ne ovat osa arkea. On yksinkertaista ”eniten katsotut” tai ”eniten ostetut” -tyyppistä suosittelua, moderoitua suosittelua ja jokaiselle asiakkaalle erikseen personoitua suosittelua. Yksinkertaistaen näistä jälkimmäisessä on kyse joko asiakashistoriaan perustuvista sääntöpohjaisista yksinkertaisista nostoista tai sitten koneoppimisen ja data sciencen piiriin laskettavista, asiakashistoriasta oppivien algoritmien avulla tehdyistä, tarkemmista kohdennuksista. On kyse kummasta tahansa, niin suosittelulaskenta perustuu isojen asiakasmassojen yli tehtävään laskentaan, vaikka lopputuloksena tuleekin asiakaskohtaisesti personoidut suositukset.

Persoona peliin mediavalmennuksissa

Persoona peliin mediavalmennuksissa Mitenköhän SOK:n kiireiset johtajat innostuvat raivaamaan kalenteristaan puoli päivää harjoitellakseen median kohtaamista? Voin kertoa, että juuri ne usein haastatteluja työssään antava johtajat ovat eniten kiitelleet mahdollisuutta kerrata hyviä käytänteitä ja saada esiintymisestään palautetta. Vaihdoin tammikuussa viestintäkonsultin työn viestinnän yhteyspäällikön paikkaan SOK MEDIA:ssa. Näin vuotta myöhemmin löydän itseni osin vanhoista hommista: mediavalmennuksia vetämässä. Kahdeksan pienryhmää SOK:n johtoa ja asiantuntijoita on jo valmennettu ja samanmoinen rupeama on vielä edessä.

Miten pääsen eroon hymiökammosta?

Päätän sähköpostini ja WhatsApp-viestini pisteeseen. Moni laittaisi loppuun hymiön tai emojin, mutta tämä vaihe tuntuu itsestäni kiusalliselta. En uskoakseni ole tosikko enkä tyly. Kammoan hymiöitä omassa tekstissäni, koska ne ovat äidinkielellisesti väärin. Mielestäni kirjoittaessa täytyy kyetä ilmaisemaan tunnetiloja ilman hymiöitä, joten olen välttänyt niitä tietoisesti. Kaveripiirissäni on muitakin hymiökammoisia. Elämäntilanne pakotti heistä yhden muuttamaan käsitystään emojeista. Hymiöttömyys ei kuulemma toiminut Tinderissä. Itselläni syyt eivät ole yhtä käytännönläheisiä. Olen kasvanut yhdessä tietotekniikan, internetin ja kännyköiden kanssa.

Taipuuko mammutti ketterään kehittämiseen?

Prosessista ihmiseen

THE WHAT Byrokratia. Siilot. Hitaus. Vuosien projektit. Aikaansaamattomuuden tunne. Ison yrityksen prosessien kehittämisessä kaikki asiat linkittyvät toisiinsa. Jokaisella tekemisellä on kerrannaisvaikutuksia toisiin tekemisiin ja jäädään helposti odottamaan sitä, että joku muu jossain muualla tekee muutoksia omaan prosessiinsa ja vasta sitten oman prosessin kehittäminen on mahdollista. Kuluttajapalveluiden kehittämisessä ketterän kehittämisen mallit ovat jo arkipäivää, joten halusimme lähteä haastamaan omaa toimintaamme ja kysymään, millä keinoilla me pääsisimme vauhtiin, kokeiluun ja muutokseen mukaan.

S-ryhmä siirtyy sisäiseen someen

40 000 ammattilaisen yhteisöä rakentamassa

Yksi sana, joka on määritellyt paljon omaa työuraani S-ryhmässä, on intranet. Ainakin viestinnän parissa työskentelevät tietävät, että sen kehittämisen pariin ”pääseminen” ei ole välttämättä mikään lottovoitto. Yleensä siitä on palkintona paljon työtä ja paljon tyytymättömiä, sisäisiä asiakkaita. Meillä käytössä on ollut intra nimeltään Sintra (kuinkas muutenkaan?). Se edustaa portaalimaista, yhdensuuntaista intra-sukupolvea, jossa vuorovaikutteisuudella tai muilla moderneilla ominaisuuksilla ei ole paljon juhlittu. Nyt on kuitenkin muutoksen aika. Pilveen ja taskuun Meneillään on mullistus, jossa Sintraa ovat syrjäyttämässä mobiilit, pilvessä toimivat työkalut, joissa yhteisöllisyys on kaiken a ja o.

Do Not Track

Selaimen Do Not Track -asetuksen kunnioittaminen

Do Not Track -asetuksen kunnioittaminen ison organisaation verkkosivustojen seurannassa GDPR-asetuksen myötä asiakkaiden tietosuojan huomioiminen myös verkossa on tullut entistä tärkeämmäksi. S-ryhmä on Suomen suurimpia henkilötiedon käsittelijöitä, ja haluamme toimia tietosuojan osalta vastuullisesti, jotta asiakkaamme voivat luottaa meihin. Siksi meille on tärkeää, että kunnioitamme asiakkaidemme yksityisyyttä niin kaupassa kuin verkossa. Toukokuussa 2018 paransimme asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä tietoja keräämme hänestä verkossa, ottamalla käyttöön Do Not Track-asetuksen kunnioittamisen verkkosivustojemme seurannassa.

Trafikoinnin automaatio

Automaatiolla tehokkuutta digitaalisten kampanjoiden trafikointiin

Trafikoinnin automaatio Digitaalisen markkinoinnin yhteydessä puhutaan paljon ohjelmallisesta ostamisesta, automaatiosta ja algoritmeista. Tämä saattaa antaa kuvan pitkälle automatisoidusta prosessista, johon tarvitaan minimaalinen määrä ihmistyötä. Totuus on usein muuta. Siinä missä algoritmit todella ovat tulleet optimoimaan kampanjaa valittua tavoitetta kohden, on iso osa markkinointikampanjan luonnista edelleen manuaalista työtä. Iso osa tätä työtä on trafikointi, joka tarkoittaa kampanjan luontia mainonnanhallintajärjestelmään. Kampanjan luonti pitää sisällään muun muassa mainosten (kuva, video, tai HTML5-materiaali) lataamisen järjestelmään, aikataulujen, budjettien, sekä ostettavan mediatilan asettamista markkinointisuunnitelman mukaiseksi.